Kun jono ruuhkaan seisahtaa,
ikävä mut silloin kiinni saa.
sivulleni jos vain vilkaisen,
alakuloiset nään kasvot sen.
ja se muistuttaa mua siitä
ettei muisto pitkään riitä,
kun on menettänyt mahdollisuuden.
Ja se muistuttaa mua siitä,
ettei muisto pitkään riitä,
kun on kadottanut luotaan ihmisen.
....Ja mä kaipuutani karkuun pääse en...
(kerto)
//: Sydämeni eksyi eteisees,
vaikka ehdinkö mä kynnykselles ees..
kun jo matto alta luistaa,
ja se suistaa meitä kauemmaksi vaan.
Sydämeni luonas viipyy näin,
vaikka vaille kutsuu: 'peremmälle' jäin..
Ja mä kaipaan ehkä turhaan
mutta tahdon vielä luokses uudestaan.. ://
Ajan kohti ilta-ihämärää,
muistoja ja muuta taakse jää.
heijastelee valot liikenteen,
kuvasi mun silmiin uudelleen.
ja se muistuttaa mua siitä
ettei muisto pitkään riitä,
kun on menettänyt mahdollisuuden.
Ja se muistuttaa mua siitä,
ettei muisto pitkään riitä,
kun on kadottanut luotaan ihmisen.
....Ja mä kaipuutani karkuun pääse en...
(kerto 2x)
//: Sydämeni eksyi eteisees,
vaikka ehdinkö mä kynnykselles ees..
kun jo matto alta luistaa,
ja se suistaa meitä kauemmaksi vaan.
Sydämeni luonas viipyy näin,
vaikka vaille kutsuu: 'peremmälle' jäin..
Ja mä kaipaan ehkä turhaan
mutta tahdon vielä luokses uudestaan.. ://
|
|
|